Vuodenvaihteessa Fiskarissa tuli neulottua pitkästä aikaa. Puikkojen kilinä kuului tunnelmaan puulämmitteisen talon maalaismiljöössä.
Suuri Käsityö –lehden numerossa 10/2014 on silmääni miellyttänyt pipon ohje, joka vaikutti vielä kaiken lisäksi hämmentävän helpolta. Olen saanut kommentteja, että onpas jännä, monimutkaisen näköinen pipo. Uskokaa vaan, se on silmänlumetta!
Tämä pipo sopii erinonomaisesti aloittelijan puikoille. Mallissa saa myös vapaasti käyttää luovuutta, sillä joustinreunuksen päät voi kietoa lukuisilla eri tavoilla.
PIPO
Puikot: 4 mm suorat puikot ja sukkapuikot
Lanka: n. 100 g esim. Bremont Lilou (jämälangat ovat ihan yhtä hyviä)
Työohje:
Luo 30 s. Neulo 3 o, 3 n –joustinneuletta tasona. Kun olet neulonut 70 cm, päätä s:t.
Mittaa reunuskaitaleen alusta ja lopusta 10 cm. Poimi keskimmäisen 50 cm matkalta kaitaleen reunan nurjasta silmukkarivistä 88 s ja jaa ne sukkapuikoille, 22 s kullekin. Neulo sileää neuletta suljettuna neuleena 9 cm.
Aloita kavennukset. *Neulo 9 s, neulo 2 s yhteen*, toista *-* koko krs = 80 s. Toista kavennukset joka toisella krs:lla 8x. Huom. kavennusten väliin neulottavien s:ien määrä vähenee joka kerralla 1 s. Vedä lanka jäljellä olevien 8 s:an läpi ja päätä nurjalle.
Viimeistely:
Kierrä joustinreunuksen päät toistensa ympäri tai muotoile niistä solmu. Tämä on se luova osuus. Ompele päät muutamalla pistolla kiinni sopivaksi katsomaasi asentoon.
Minulla on jokin kykenemättömyys noudattaa ohjeita. Poimin silmukoita aika paljon enemmän ja kavensin pipon paljon vauhdikkaammin. En kuitenkaan voi väittää oman intuitiivisen ohjeeni olevan yhtään parempi. Oikeastaan en edes muista tarkkaan, mitä tein missäkin vaiheessa. Päätökseeni vaikutti keskeneräisen pipon sovituksesta tullut fiilis ja erityisesti se, että lanka uhkasi loppua kesken. Hyvä siitä tuli näinkin. Mutta ei minusta taida olla käsityöopettajaksi.
Metsämaja 