Archive | Puutarha RSS feed for this section

Mustikkaa ja timjamia

26 Hei

Mustikkametsät kutsuvat rohmukansaa, joten on aika kokeilla uusia mustikkareseptejä. Uusimmassa Glorian Ruoka&Viini-lehdessä (5/2015) on ohje basilika-mustikkapiirakkaan. Tein viime kesänä onnistuneen kokeilun mustikkahillon maustamisesta timjamilla, joten päätin vaihtaa basilikan timjamiin. Kyllä kannatti kokeilla! Tämä herkku katosi suihin sellaista vauhtia, että kamerakin tajuttiin ottaa esille vasta rääppeiden aikaan.

20150726-9214

TIMJAMI-MUSTIKKAPIIRAKKA

Taikina
125 g voita (huoneenlämpöistä)
1 kananmuna
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa

Timjamisokeri
1 3/4 dl sokeria
pieni nippu timjamin varsia

Muruseos
50 g voita
1 dl vehnäjauhoja

Täyte
muutama kourallinen mustikoita (n. 400 g)
timjamin kokonaisia lehtiä
(1 rkl perunajauhoja)

Valmista timjamisokeri. Irrota timjamin lehdet varsista ja jauha ne sokerin kanssa sauvasekoittimella tasaiseksi, vaaleanvihreäksi seokseksi.

Tee taikina. Sekoita pehmeä voi ja 1 dl timjamisokeria keskenään. Lisää muna. Yhdistä vehnäjauhot, vaniljasokeri, leivinjauhe ja suola toisessa kulhossa. Lisää seos taikinaan ja sekoita tasaiseksi.

Voitele piirakkavuoka (halkaisija n. 26 cm). Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Levitä pohjalle niin paljon mustikoita, että taikinaa jää näkyviin vain reunoilta. Jos käytät pakastemustikoita, sekoita niihin ruokalusikallinen perunajauhoja ennen vuokaan levittämistä.

Valmista muruseos nyppimällä voi, loput timjamisokerista ja jauhot ryynimäiseksi seokseksi. Ripottele seos mustikoiden päälle. Ripottele lopuksi piiraan päälle myös timjamin lehtiä.

Paista piirakkaa uunin keskitasolla 200 asteessa n. 30 minuuttia. Anna jäähtyä ennen tarjoilua. Jos minulta kysytään, niin piiras on parasta tietysti vaniljajäätelön kanssa.

Timjami korostaa mustikan makua miellyttävällä tavalla. Lupaan kokeilla piirakan basilikaversiota heti, kun koko kesän kasvimaalla kituuttaneet basilikat eheytyvät poimittavaan kuntoon. Timjami on sentään sopeutunut tämän kesän yrttimaaolosuhteisiin ja varvut pullistelevat mustikoita, joten piirakka-aineksilla ei ole loppumisvaaraa.

Kukkaisa keskikesä

20 Kes

Kaunista juhannusta!

Luonto on kukkeimmillaan, joten metsissä ja pihapiirissä riittää katseltavaa. Toivoisin hiukan enemmän lämpöä, mutta eiköhän tämä odotus palkita pian.

Nyt juhannuksena Metsämajan väelle maistuu kesän joka hetkeen mukautuva sesonkisalaatti ja jälkkäriksi kirpakan makea raparperi-rosmariinipaistos.

Herkuttelun jälkeen jaksaa taas samoilla raikkaassa säässä pieniä kaunokaisia katselemassa. Silmäniloa keskikesän päiviin ja tunnelmallisiin öihin!

20140524-0438

20140531-0942

20140622-1702

20150616-6721

20150616-6525

20150617-6805

20150617-6879

20150617-6937

20150617-6953

Vuohenputkipiirakka

29 Huh

Villivihannesta pukkaa etelässä jo huhtikuussa. Sesonki on nyt pääsemässä hyvään vauhtiin ensimmäisten nousijoiden matkassa. Me olemme maistelleet jo nokkosta ja vuohenputkea. Nyt alkaa näkyä muitakin herkkuja, joten täytyy lähteä taas kiertelemään pihapiiriä sillä silmällä.

Vuohenputki on vihattu rikkakasvi. Sitä ainakin riittää ihan niin paljon kuin ikimaailmassa jaksaa kerätä. Suhtaudun siihen vähän ristiriitaisesti; vuohenputki on mielestäni aidosti hyvää, mutta kokematon voi sekoittaa sen myrkyllisiin kasveihin. Myrkkykatko, myrkkykeiso ja hukanputki ovat ulkonäöltä harmillisen lähellä vuohenputkea, mutta tietyt merkit opettelemalla voi kerätä huoletta lautaselleen rikasta ravintoa.

IMG_2710

Vuohenputki viihtyy erityisesti pihapiirien seinustoilla, jossa se kasvaa nopeasti paksuksi vihermatoksi. Maukkaimmat lehdet ovat vielä supussa olevia. Tunnistus on tietysti hankalampaa suppulehtisten kanssa, joten keräyspaikan kasvuston täytyy olla ennestään tuttu.

Muutimme talven aikana asumaan Fiskarsiin, jossa on runsaasti puhdasta pihapiiriä villivihannesten keruuta varten. Innoissani lähdin keräämään ensimmäisiä maasta puskevia vuohenputkia. Keräsin niitä ison satsin, mutta sisälle päästyäni tuli kuitenkin pupu pöksyyn. En tuntenut kasvupaikkaa entuudestaan, eikä supussa olevista lehdistä ottanut selvää tarpeeksi varmuudella. Heitin siis nämä putket menemään, mutta palasin parin viikon päästä samalle alueelle. Vuohenputkea siellä kasvoi minkä ehti, joten jatkossa uskallan kerätä sieltä myös vastanousseet lehdet. Tämä olkoon esimerkkinä, että ei kannata lähteä päätä pahkaa keräämään mitä tahansa maasta nousee. Mutta ehdottomasti kannattaa lähteä keruureissulle pienen perehdytyksen jälkeen.

IMG_2735

Vuohenputkessa lehti jakaantuu kolmeen osaan, joista jokainen osa jakaantuu kolmeen lehdykkään. Alalehdet saattavat nopeasti katsottuna näyttää kaksilehtisiltä, mutta todellisuudessa siinä on kolme epäsymmetristä lehteä. Varsi on tyvestä punertava ja siinä on omanlainen miellyttävä tuoksu. Maku on mukavan yrttinen, ja tuoreet lehdet maistuvat hyvältä ihan sellaisenaan. Isommat lehdet kannattaa ryöpätä nopeasti ennen ruokaan lisäämistä.

Idea vuohenputkipiirakasta on peräisin Martoilta. Olen taas mennyt muuttelemaan ohjetta, joten tässä on Metsämajan versio.

20150424-2

VUOHENPUTKIPIIRAKKA

Pohja
1 dl perunasosehiutaleita
TAI 1/2 dl perunasosejauhetta
TAI 100 g valmista perunasosetta (tässä tapauksessa jätä vesi pois)
1,5 dl vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
50 g voita
1 dl vettä

Täyte
n. 2 dl kiehautettuja, hienonnettuja vuohenputken lehtiä
1 sipuli
3-4 lehtisellerin vartta
2 dl kermaa
2 munaa
2 dl juustoraastetta
reilu loraus sitruunamehua
mustapippuria
öljyä kuullostusta varten

Sekoita perunasosehiutaleet, jauhot ja leivinjauhe. Nypi joukkoon voi. Lisää vesi ja sekoita. Pyöritä taikina palloksi ja anna olla hetki viileässä.
Hienonna sipuli ja lehtisellerit ja kuullota öljyssä. Sekoita kaikki täytteen ainekset keskenään.
Taputtele taikina voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille, kaada täyte ja paista 200 asteessa noin puoli tuntia. Kaksinkertaisesta annoksesta saat piirakkaa uunipellillisen verran.

Hauskaa vappua ja alkavaa kesää (parhaillaan jylläävästä räntäsateesta huolimatta)!

Kevät alkaa maistua

7 Huh

20150403-2613

Aurinko nousee uuteen kesään! Kevät on etelässä edennyt jo siihen pisteeseen, että Fiskarsin kotirannalla käyskennellessä saa ihailla kukoistukseen valmistautuvia kukkia. Ruokaakin on jo hyvää vauhtia alkanut puskea maasta.

20150405-2639

20150405-2700

Nokkonen on yksi lempparini villivihanneksista. Se sopii niin moneen ruokaan ja on erittäin ravinnepitoinen. Pidetäänkö minua ihan pimahtaneena, jos kutsun näitä talon kulmalla nousevia nokkosvauvoja söpöiksi?

20150405-2692

Vuohenputki on myös alkanut kerätä rikkakasvipotentiaaliaan maan pinnalle. Meidän taloudessa kasvimaan kitkeminen on kuin sadonkorjuuta samalla, sillä iso osa rikkakasveistakin syödään. Jokohan vuohenputkista saisi ensi viikonloppuna piiraan aikaiseksi?

20150405-2721

Minulla kuluu kaikki ylimääräinen aika pihamaan kasveja opetellessa. Tarkkuutta vaaditaan, mutta muutaman kasvin opettelu joka vuosi ei ole paljon vaadittu. Täällä on niin paljon syötävää!

20150405-2673

Tulta ja tappuraa

7 Jou

Ikkunalaudan chilitarhan Naga Morich jaksaa puskea podeja maailmaan, vaikka ulkona ei valoa näy ja kasvilamppukin on pysynyt kaapin perukoilla. Mistä jotkut saavat tämän energian?

20141114-9175

Lemmikkiperheen arkea; yritä ottaa kuva mistä kohteesta tahansa, niin taatusti saat kaupan päälle lemmikin kuvaan etualalle.

Näin loppusyksystä saimme poimia 6 mehevää maailman tulisimpiin chileihin kuuluvaa Naga Morichia. Niitä ei ihan helpolla saakaan kulumaan, sillä kokonaisen – tai puolikkaankin – podin pilkkominen ruuan sekaan on suoranainen itsemurhayritys. Parhaaksi käyttötavaksi olemme todenneet chiliöljyn. Sitä pystyy annostelemaan ruokaan hallinnassa pysyvän määrän.

Chiliöljyä varten tulisen lajikkeen podit (esim. Naga Morich tai Habanero) kannattaa halkaista ja jättää kuivumaan. Kuiva chili pilkotaan saksilla lasipurkkiin ja päälle kaadetaan ruokaöljyä. Älä missään nimessä pilko podia veitsellä leikkuulaudalla pitäen chilistä paljain käsin kiinni… Se kostautuu pahemman kerran silmää hieraistessa, vaikka olisit kuinka pessyt kätesi pilkkomisoperaation jälkeen.

Kansi kiinni ja odottamaan. Parin viikon päästä käytössä on öljyä, jota kannattaa alkuun varuiksi annostella tippoja laskeskellen. Öljy säilyy hyvin, kun se on tehty kuivasta chilistä.

Voin taata, että tämän jälkeen ruuasta ei puutu poltetta. Mutta ai että miten hyvältä se polte tuntuukaan!

20141207-9230

Metsämajassa juhlitaan!

10 Elo

20140712-001

Metsämaja on nyt vuoden vanha!

Vuoteen on sisältynyt paljon hienoja kokemuksia luonnon virkistävästä, inspiroivasta ja parantavasta otteesta, monenlaisia makuja läheltä saaduista raaka-aineista sekä käsillä tekemistä vuoroin puikoilla tai siveltimillä.

Jatkossa samat teemat saavat uusia juttuja ja uutuutena Metsämajassa aloitetaan lähiseutumatkailu. Aina ei tarvitse mennä kovin kauas saadakseen lääkettä matkakuumeeseen.

Tässä on kooste kaikista Metsämajassa tähän asti julkaistuista jutuista jaoteltuina kategorioiden mukaan:

Eläimet
Hevosvoimaa
Joulutunnelmaa

Käsityöt
Huivihihatin
Apina-amigurumi ja kaverit
Kukkapannunalunen

Kuvataide
Maisemia maalaten

Luontokuvat
Karhusafari
Näkymiä sienimetsältä
Jännä juttu
Koreat korennot
Metsämajava
Heijastuksia
Talven maisemia
Kevään hehkua
Metsomaja
Lehtoa pitkin leirinuotion ääreen
Hosurit hillan perässä

Metsän antimet
Suomuurainmetsästys
Mustikkablinit
Koivukuorinta
Kajakkiretki
Näkymiä sienimetsältä
Sesonkiherkkuja
Sieniruokien aatelia
Marraskuista marjastusta
Metsäkeitto
Kevätkeitto
Poimulehteä pöytään
Kesän paras nokkospiiras
Keskikesän kuulumisia
Sesonkisalaatti
Hosurit hillan perässä

Puutarha
Herukkahedelmäsalaatti
Mustaherukanlehtijuoma
Sesonkiherkkuja
Metsäkeitto
Hamppurilainen
Polttaa!
Kasvilaari kerrostalopihassa
Poimulehteä pöytään
Jääteetä janoon
Mansikka-balsamicopizza
Raparperia ja rosmariinia

Reseptit
Mustikkablinit
Herukkahedelmäsalaatti
Mustaherukanlehtijuoma
Näkymiä sienimetsältä (herkkutattipasta)
Sesonkiherkkuja (Metsämajan sienikeitto, tomaatti-salvialeivät)
Sieniruokien aatelia (Metsämajan leppärouskurisotto)
Marraskuista marjastusta (katajainen puolukkahyytelö)
Metsäkeitto
Hamppurilainen (hamppupihvit, guacamole)
Kevätkeitto
Poimulehteä pöytään (peruna-poimulehtikeitto, kasvispannukakku)
Kesän paras nokkospiiras
Sesonkisalaatti
Jääteetä janoon
Mansikka-balsamicopizza
Raparperia ja rosmariinia (raparperi-rosmariinipaistos)

Retkeily
Suomuurainmetsästys
Karhusafari
Kajakkiretki
Näkymiä sienimetsältä
Jännä juttu
Talven maisemia
Viikko laduilla
Kevään hehkua
Metsomaja
Lehtoa pitkin leirinuotion ääreen
Hosurit hillan perässä

Urheilu
Kajakkiretki
Viikko laduilla
Lehtoa pitkin leirinuotion ääreen

Nämä vanhat jutut tulevat aina uudestaan ajankohtaiseksi vuodenaikojen kierrossa. Toivottavasti tämä kooste helpottaa juttujen selailua.

Metsämajassa odotetaan seuraavalta vuodelta paljon täydennystä jokaiseen kategoriaan. Kuulisin myös mielelläni juttutoiveita teiltä lukijoilta. Mikä kategoria kiinnostaa eniten? Löytyisikö joku erityinen aihe, josta haluaisitte lukea ja nähdä kuvia?

Raparperia ja rosmariinia

20 Hei

20140720-00120140720-002

Nyt on kyllä melkoisen herkun ohje tarjolla! Olen alunperin löytänyt ohjeen jostain lehdestä, mutta häpeäkseni en enää muista mistä. Tunnistaako joku? Ohje on kulkenut mukanani muutaman vuoden käsin kirjoitettuna versiona ja vähän muokkautunut matkassa.

Tänä kesänä lisäsin paistokseen rosmariinia. Suosittelen! Mikä varsinainen makuliitto siitä syntyikään.

20140708-001

RAPARPERI-ROSMARIINIPAISTOS

n. 3/4 l raparperia
reilu 1 tl silputtua rosmariinia
1,5 dl fariinisokeria

Taikina
200 g voita
3 dl vehnäjauhoja
1 dl kidesokeria
1 dl fariinisokeria

Huuhtaise raparperit ja leikkaa ne pieniksi paloiksi.

Voitele uunivuoka. Sekoita raparperit, rosmariini ja sokerit vuokaan. Paista 200 asteessa noin 15 min.

Nypi voi, jauhot ja sokeri sekaisin. Levitä seos raparperin päälle. Jatka paistamista noin 30 min, kunnes pinta on kauniin ruskettunut ja kinuskinen.

Tarjoa lämpimänä vaniljajäätelön kanssa.

20140708-002